Hyvä ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen,
Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan puolesta pyydän varmistamaan, että Suomen lopullinen kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma (NECP) sisältää riittävästi tietoa ja analyysin metsäbiomassan käytöstä energiantuotannossa. Tieto ja analyysi ovat tarpeen, jotta biomassan käytön vaikutukset Suomen maankäyttösektorin hiilinieluihin voidaan osoittaa.
Uudistetun EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED III) ja LULUCF-asetuksen velvoittamat metsäbiomassaa koskevat raportointivaatimukset ovat nyt voimassa. Siten myös metsäbiomassan käytön raportointi on lakisääteinen velvoite Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa. Euroopan komissio suosittelee, että Suomi sisällyttää lopulliseen ilmasto- ja energiastrategiaan arvion kotimaisesta metsäbiomassan tarjonnasta ja sen energiakäytön yhteensopivuudesta Suomen LULUCF- ja uusiutuvan energian tavoitteiden kanssa.
Uusiutuvan energian direktiivin vaatimukset ovat seuraavat RED III:n kohdassa 29.7b:
7b. Osana lopullista päivitettyä kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa, joka on toimitettava 30. kesäkuuta 2024 mennessä asetuksen (EU) 2018/ 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on sisällytettävä:
a) arvio energiatarkoituksiin käytettävissä olevan metsäbiomassan kotimaisesta tarjonnasta vuosina 2021–2030 29 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti;
b) arvio metsäbiomassan ennustetun energiankäytön yhteensopivuudesta uudistetussa LULUCF-asetuksessa määriteltyjen jäsenvaltioiden vuosiksi 2026–2030 asettamien tavoitteiden ja talousarvioiden kanssa; ja
c) kuvaus kansallisista toimenpiteistä, joilla varmistetaan yhteensopivuus kyseisten tavoitteiden ja talousarvioiden kanssa.
Myös uudistettu LULUCF-asetus edellyttää metsäbiomassan raportoinnissa arviota metsäbiomassan lähteistä ja niiden vaikutuksista LULUCF-hiilinieluun sekä selkeän selvityksen siitä, kuinka saavutetaan tavoite, jonka mukaan hiilidioksidipäästöt eivät ylitä poistumista vertailujaksolla.
Muistutamme myös, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2023/857 sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 mukaan Suomen on vähennettävä nettopäästöjään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästövähennyksissä epäonnistuminen ei olisi pelkästään valtavata takaisku ilmastotoimille, vaan tarkoittaisi myös suurta laskua Suomen valtion taloudelle.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että koko EU:n alueen maankäyttösektorin hiilinielu on kutistumassa ja että monissa maissa, Suomi mukaan lukien, maankäyttösektorista on jo tullut päästölähde. Silti Suomi nojaa energiapolitiikassaan edelleen vahvasti metsäbiomassan käytön lisäämiseen energiantuotannossa. On elintärkeää, että lopullinen ilmasto- ja energiastrategia arvioi kattavasti ja läpinäkyvästi, kuinka metsäbiomassan polttaminen vaikuttaa Suomen kykyyn saavuttaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteensa.
Oheisessa NRDC:n raportissa on analysoitu kaikkien EU maiden ilmasto- ja energiastrategioiden luonnokset. Analyysistä käy ilmi, että melkein yksikään niistä ei anna vaadittua tietoa siitä, kuinka niiden nykyinen ja odotettu metsäbiomassan käyttö energiaksi vaikuttaa metsiemme kykyyn sitoa ja varastoida hiiltä.
Suomesta raportissa todetaan seuraavaa:
Suomen maankäyttösektori on kokonaispäästöjen lähde. Maan ilmasto- ja energiastrategiassa ennustetaan, että maa palaa sitomaan päästöjä 2030-luvun puoliväliin mennessä – mutta tämä on vanha ennuste, joka yliarvioi maankäytön nykyisen nielun ja uutta ennustetta valmistellaan. Suomen ilmasto- ja energiastrategia toteaa, että maankäyttösektorista on tullut päästölähde lisääntyneiden hakkuiden vuoksi, mutta että bioenergia on pääosin sivuvirtojen ja hakkuutähteiden varassa. Energiantuotannossa käytetystä kotimaisen metsäbiomassan määrästä, miten sen kestävyys varmistetaan tai sen osuudesta metsien ja maankäyttösektorin hiilinielun vähentämiseen on kerrottu vain vähän.
Tilastokeskus ja Luke ovat viime vuosina nostaneet esiin, että bioenergiaksi poltetaan entistä enemmän harvennusrankaa, sekä jopa kuitupuuta. Tämä olisi tärkeää huomioida myös Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa.
Mitä bioenergian hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (BECCS) suunniteltuun käyttöönottoon tulee, tulevaisuuden teknologioiden odottelu on uhkapeliä ilmastolla, eikä ilmastopolitiikkaa voi laskea unelman varaan. Toistaiseksi yksikään BECCS-laitos ei ole laajamittaisessa käytössä, eikä yksikään BECCS-projekti tähän mennessä ole sitonut tai varastoinut edes sitä määrää hiiltä, mitä sen käytössä on vapautunut.
Pyydänkin teitä lopettamaan kaikki taloudelliset tuet ja muut kannustimet BECCS-projekteille ja jättämään ne Suomen ilmasto- ja energiastrategian ulkopuolelle. Muun muassa ympäristöjärjestö FERN on tutkinut ja raportoinut BECCS:n ongelmista niin vuonna 2022, kuin myös uudestaan tänä keväänä.
Ystävällisin terveisin,
Varpu Sairinen
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja