Metsähakkuut ovat syöneet Suomen hiilinielut ja se uhkaa koko Euroopan ilmastotavoitteita

Tiedote

Suomen metsät ja maankäyttösektori eivät enää toimi nettohiilinieluina kasvaneiden metsähakkuiden takia, todentaa luonnonvarakeskuksen uusin tilasto. 

Suomi, Euroopan tiheämetsäisin maa ja metsäteollisuuden keskus, kaataa metsiään niin tehokkaasti, että Suomi on muuttunut kasvihuonekaasupäästöjen nielusta kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi, kertoo Luonnonvarakeskus (LUKE). Uusien tietojen mukaan metsät ja muut maat vapauttivat ilmakehään vuonna 2021 2,1 miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia (CO₂) kuin mitä ne poistivat.

– Nämä ovat todella huonoja uutisia ilmastolle, sanoo europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr).  Kaikkien EU-maiden tulisi lisätä hiilinieluja. Luonnollisten hiilinielujen ennallistaminen sekä kaiken maankäytön muuttaminen kestäväksi on ehto, jotta ilmastotavoitteisiin sekä myöhemmin hiilinegatiivisuuteen voidaan päästä. On myös tarpeen puuttua luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Suomen hiilinielujen negatiivinen kehitys on merkki siitä, ettei Suomen kaltainen metsäinen maa voi luottaa automaattiseen hiilinielujen kasvuun,  jos se ei muuta metsävarojen intensiivistä käyttöä, toteaa Niinistö. 

Metsät ovat päävastuussa koko maankäytön hiilidioksidin sitomisesta, sillä taajamat ja maatalousmaat ovat yleensä kasvihuonekaasupäästöjen lähteitä. EU:n ilmastonsuojelusuunnitelmissa luotetaan siihen, että metsät sitovat hiilidioksidia auttaakseen EU:ta saavuttamaan kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet. EU:n lainsäädännössä asetetaan hiilidioksidin talteenottotavoitteet kunkin jäsenvaltion maakäyttösektorin osalta keinona saavuttaa ”nollapäästöt” vuoteen 2050 mennessä. Suomen oma tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä saatettiin lainsäädäntöön 25. toukokuuta – päivä LUKE:n ilmoituksen jälkeen, jonka mukaan metsät ja maankäyttösektori on nyt hiilidioksidipäästöjen nettolähde, ei nettonielu. 

Vaikka Suomen metsät itsessään ovat LUKE:n tietojen mukaan edelleen hiilen nettonielu, metsiin sitoutuu vuosittain vähemmän hiiltä. Vuonna 2010 metsät sitoivat ilmakehästä noin 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, mutta vuoteen 2019 mennessä tämä määrä oli vähentynyt alle puoleen, noin 20 miljoonaan tonniin, ja LUKE:n tietojen mukaan metsien hiilinielu oli laskenut noin 6,7 miljoonaan tonniin vuoteen 2021 mennessä. LUKE:n analyysissä todetaan, että metsähakkuiden voimakas kasvu ja metsien kasvun väheneminen ovat olleet syynä siihen, että maakäyttösektori kääntyi hiilidioksidipäästöjen nettonielusta nettolähteeksi.

– Metsäteollisuus on pitkään virheellisesti väittänyt, että pohjoismainen metsäpolitiikka olisi kestävällä tasolla, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok/EPP). Nyt on selvää, ettei metsiemme käyttö ole kestävällä tasolla. Hiilinielujen määrää tulisi kasvattaa, ei vähentää Euroopassa ja Suomessa. Samalla vanhojen metsien kaataminen ja uusien istuttaminen tuhoaa herkkiä metsäekosysteemejä. Tämä suunta on nyt käännettävä, kertoo Pietikäinen. 

Suomen riippuvuus puun polttamisesta uusiutuvan energian tuottamisessa on suurelta osin yynää metsähiiliniellujen vähenemiseen. Viranomaisten tietojen mukaan Suomi polttaa vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia puuta energiaksi, mikä on paljon enemmän kuin mitä se jalostaa erilaisiksi puusta tehtäviksi tuotteiksi. Puunkorjuutuotteiden valmistus on pysynyt melko vakiona viime vuosina, mutta puun poltto uusiutuvaksi energiaksi on lisääntynyt jyrkästi, mikä on jättänyt varjoonsa tuuli- ja aurinkoenergian sekä muiden uusiutuvien energialähteiden energiantuotannon. LUKE toteaa, että vaikka Suomessa poltetaan noin kolmannes enemmän sekundaaripuuta (sivuvirrat, esim sahanpuru, muut tehdasjätteet) energiaksi kuin primääripuuta (suoraan metsästä saatua puuta), juuri primääripuun energiakäytön lisääntyminen on ajanut puunkorjuun ennennäkemättömälle tasolle.  

Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt maankäyttösektoria lukuun ottamatta vuonna 2021 olivat pääosin samat kuin edellisenä vuonna, mutta tämä heijastaa sitä, että puunpoltosta saatavan energian hiilidioksidipäästöt ovat rinnastettu 0-päästöihin. Todellisuudessa puun polttaminen tuottaa enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohti kuin fossiiliset polttoaineet.  

– Päästöjen vähentämisen osalta juoksemme paikallamme, väittää europarlamentaarikko Silvia Modig (vas/The Left). Puun polttaminen lasketaan 0-päästöiseksi, mutta metsien kaataminen vähentää niin paljon hiilinieluja, että emme itse asiassa vähennä nettopäästöjä lainkaan maankäyttösektorilla. Puuta tullaan aina polttamaan hieman, mutta metsien kaatamisen ja polttamisen miljardiluokan tukeminen uusiutuvan energian tuista ei ole kestävää. Ne tuet tulee käyttää aidosti uusiutuvaan energiaan, päättää Modig. 

Euroopan parlamentti äänestää 12. syyskuuta täysistunnossa uusiutuvan energian direktiivistä. Äänestyksessä parlamentti päättää direktiivin sisällöistä. Ilmastoasiantuntijat sekä Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta suosittelevat puunpolton poistamista uusiutuvan energia direktiivistä.

Lisätietoja

MEP Ville Niinistö, ville.niinisto@ep.europa.eu

MEP Sirpa Pietikäinen, sirpa.pietikainen@ep.europa.eu

MEP Silvia Modig, silvia.modig@ep.europa.eu