Selluteollisuus polttaa vuosittain miljoonia kuutiometrejä EU:n metsiä, kertoo uusi raportti
Tiedote 21.3.2025
EU-maiden sellu- ja paperitehtaat ovat vuosittain vastuussa 45 miljoonan metsästä suoraan polttoon korjatun puukuutiometrin polttamisesta, arvioivat raportin kirjoittajat.
Yli viidennes EU:n suurimpien selluntuottajamaiden polttamasta energiapuusta kytkeytyy tiiviisti selluteollisuuteen, kertoo perjantaina julkaistu kansainvälinen tutkimusraportti Beaten to a Pulp – How the EU’s forests are being burned for energy by the pulp & paper industry. Raportin mukaan jokaista tuotettua sellutonnia kohden poltetaan keskimäärin yksi kuutiometri primääripuubiomassaa.
Primääripuubiomassa tarkoittaa puubiomassaa, joka on tuotu metsästä suoraan energialaitokselle poltettavaksi. Tällaisen puun lisäksi puupolttoaineina käytetään sekundääristä puubiomassaa eli metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten purua, kuorta ja mustalipeää, sekä jätepuuta.
Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen Biofuelwatchin ja Environmental Paper Networkin sekä kahdeksan kansallisen ympäristöryhmän raportti käy läpi sitä, missä määrin EU:n suurimmat sellu- ja paperitehtaat tuottavat ja myyvät primääripuubiomassalla tuotettua bioenergiaa.
Suomesta raporttia oli laatimassa Ei polteta tulevaisuutta -kampanja.
Raportissa tarkastellaan EU:n viittä suurinta selluntuottajamaata eli Suomea, Ruotsia, Portugalia, Saksaa ja Espanjaa. Raportin mukaan selluteollisuus on Saksaa lukuun ottamatta kaikissa näissä maissa keskeisessä roolissa maiden bioenergiantuotannossa.
Raportin laatijat arvioivat, että selluteollisuus on EU:n alueella suoraan tai välillisesti vastuussa 45 miljoonan suoraan metsistä hankitun puukuutiometrin polttamisesta vuosittain. Määrä on 17 prosenttia kaikesta EU:ssa vuonna 2021 energiaksi poltetusta primääripuubiomassasta.
Kolme suositusta EU-päättäjille
Biofuelwatchin toisen johtajan Almuth Ernstingin mukaan sellutehtaiden bioenergiakapasiteetin lisääminen kaikkialla EU:ssa sen sijaan, että yhtiöt edistäisivät vähähiilistä ja tehokasta biomassan käyttöä, johtaa yhä lisääntyviin hakkuisiin.
“Tämä tarkoittaa yhä lisääntyviä hiilidioksidipäästöjä ja edistää hälyttävästi EU:n metsien hiilinielujen häviämistä”, Ernsting sanoo.
Raportti esittää EU:n päättäjille kolme pääsuositusta. Ne keskittyvät bioenergian tukien lopettamiseen, avoimuuden lisäämiseen biomassan raaka-aineista ja toimitusketjuista sekä energiantarpeen pienentämiseen vähentämällä erityisesti lyhytikäisten tuotteiden valmistamista.
”Sähkön myynti julkiseen verkkoon tuettuun hintaan on sellutehtaille merkittävä kannustin biomassan polttamiselle. Mutta vaikka tuet loppuisivatkin, sellun ja paperin tuotanto vaatisi edelleen valtavasti sähköä ja lämpöä. Erityisesti lyhytikäisten tuotteiden, kuten kertakäyttöpakkausten, tuotannon jyrkkä vähentäminen on tehokkain tapa vähentää energian kysyntää. Tämä puolestaan vähentäisi poltettavan biomassan määrää”, sanoo kampanjoitsija Mateus Carvalho Environmental Paper Network International -verkostosta.
“Suomen hiilinielujen elvyttäminen vaatii bioenergian vähentämistä”
Raportissa on laajat tapaustutkimukset biomassan polton laajuudesta sekä vaikutuksista Suomessa ja Ruotsissa, jotka ovat EU:n ylivoimaisesti suurimmat selluntuottajamaat.
Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan koordinaattorin, raportin Suomen maakohtaisen raportin tuottajan Varpu Sairisen mukaan Suomen nopeimmin kasvava bioenergian lähde on metsästä suoraan poltettavaksi hakattu puu.
“Puunkorjuu Suomen lämpö- ja voimalaitoksia varten on merkittävä syy siihen, että Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästöjen lähteeksi. Suomi on laskenut ilmastotavoitteensa hiilinielujensa varaan, joten ilman niitä jäämme kauas tavoitteista. Ainoa realistinen keino korjata tilanne on elvyttää hiilinielut vähentämällä hakkuita huomattavasti. Tämä puolestaan vaatii bioenergian vähentämistä”, Sairinen sanoo.
Ilmasto- ja maankäyttöasiantuntija Lina Burnelius ruotsalaisesta Skydda Skogenista pitää nykytilannetta uhkana myös saamelaisille alkuperäiskansoille.
”Metsätalousmalli, joka tukee puun käyttöä energiantuotantoon, johtaa jäljellä olevien vanhojen ja luonnonmetsien tuhoutumiseen. Tämä uhkaa saamelaisten oikeuksia ja toimeentuloa. Energiaksi korjatun biomassan vaikutuksia ei voi erottaa selluntuotannon puunhankinnan vaikutuksista”, Burnelius sanoo.
Materiaalia:
21.3.2025 julkaistu Beaten to a Pulp – How the EU’s forests are being burned for energy by the pulp & paper industry osoitteessa https://environmentalpaper.org/wp-content/uploads/2025/03/pulp-biomass-EU-full.pdf – Suomen maakohtainen raportti sivuilla 27–44.
Suomen maakohtainen raportti: https://environmentalpaper.org/wp-content/uploads/2025/03/pulp-biomass-EU-finland-case-study.pdf
Pressikuvia energiapuuterminaaleista, sellutehtailta ja bioenergialaitoksista: https://drive.google.com/drive/folders/1sPKvhATOB0-ZsAlW5BfyLRr3wzpTVRCe – kuvaaja: Ei polteta tulevaisuutta
Lisätietoja:
Varpu Sairinen
Kampanjakoordinaattori, Ei polteta tulevaisuutta
0400 907 133info@eipoltetatulevaisuutta.fi