Usein kysytyt kysymykset
K1: Miksi puun polttoa ei voida laskea päästöttömäksi ja uusiutuvaksi energiaksi?
Uusiutuvan energian tavoitteet ja tuet on tarkoitettu hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Koska puun polttaminen energiaksi on hyvin tehotonta tuotettua energiayksikköä kohden, puun poltto aiheuttaa jopa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet. Puita voidaan istuttaa ja kasvaessaan ne imevät hiiltä ilmakehästä, mutta metsähakkuut ja puun energiapoltto syöksevät aina uusia hiilipäästöjä ilmakehään. Jo nyt puun polttamisesta aiheutuvat päästöt ovat metsien kasvusta syntyvää hiilinielua suuremmat. EU-komissio on esimerkiksi varoittanut, että puun polttaminen kasvattaa hiilipäästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna juuri tästä tuplavaikutuksesta, eli päästöjen kasvusta sekä hiilinielujen vähenemisestä johtuen.
K2: Mikä on kampanjan tavoite?
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja haluaa poistaa metsäbiomassan uusiutuvan energian lähteiden listauksesta EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EC). Me haluamme, että EU ei laske metsien biomassaa uusiutuvan energian tavoitteisiin, ja lopettaa metsien polttamisen taloudellisen tukemisen. Tällä hetkellä EU:n veronmaksajat maksavat suoraan 17 miljoonaa euroa vuodessa metsienpolton tukemiselle. Suurin osa tästä summasta menee suurille teollisuuslaitoksille. Tämän lisäksi metsienpoltto saa vielä miljardikaupalla kansallisia tukia.
Haluamme myös, että Suomi lopettaa metsäbiomassan energiapolton tukemisen ja kohdistaa energiantuotannon tuet ja verohelpotukset aidosti päästöttömille energiamuodoille. Suomi tukee EU:ssa nykyistä ilmastolle ja luonnolle tuhoisaa metsäpolitiikkaa ja on antanut verrattuna muihin EU-maihin suhteessa huomattavasti enemmän tukia puun poltolle kuin muille uusiutuville energiamuodoille.
Selvyyden vuoksi sanomme, että emme ole kieltämässä puun polttoa, vaan haluamme, että puunpoltto ei saisi enää samoja taloudellisia tukia EU-tasolla, kuin aidosti päästöttömät ja uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko- ja tuulivoima.
K3: Mitkä tahot ovat Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan takana?
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja on osa kansainvälistä Stop fake renewables -kampanjaa. Kampanjaa tukee Forest Defenders Alliance, johon kuuluu yli 100 metsien suojelun puolesta töitä tekevää ympäristöjärjestöä ympäri maailman . Suomessa kampanjaa tukee Luontoliitto.
K4: Kuinka paljon metsää poltetaan EU:ssa?
EU:ssa poltetaan yli 310 miljoonaa tonnia puuta joka vuosi. Yli puolet puusta on suoraan metsistä (ja loput ovat sivuvirtoja sahoilta, paperiteollisuudesta, jne.). Euroopassa kaadetusta metsästä yli puolet poltetaan energiateollisuudessa sekä kaupunkien ja kotien sähköksi ja lämmittämiseksi. Lähde EU-komissio
K5: Kuinka paljon metsää poltetaan Suomessa?
Suomi on yksi Euroopan riippuvaisimpia maita puunpolton energiakäytössä. Biopolttoaineista tuotetaan energiaa yli 12 kertaa enemmän kuin tuulivoimasta.
Kuva 1. Uusiutuvan energian kasvu Suomessa vuodesta 1990 teknologian ja polttoaineiden mukaan. EU laskee puunpolton energiapanoksen uusiutuvan energian tavoitteissa, joten bioenergian todellinen hyötyenergian tuotto on paljon pienempi kuin kaaviossa näkyy. Katso tietolähteet Future on Fire -raportin loppuviitteestä 3.
Suomen metsistä vuosittain korjatusta puubiomassasta 60% poltetaan lopulta energiaksi. (Luke)
Vuonna 2021 puun poltosta aiheutui vähän laskutavasta riippuen 42–45 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöt. Samana vuonna päästöjä kasvihuonekaasuinventaariossa oli 48 miljoonaa tonnia. Vuonna 2021 puun polttamisesta tuli siis lähes yhtä paljon päästöjä kuin öljystä, hiilestä, maakaasusta ja turpeesta.
Puun polttamisesta aiheutuvat päästöt eivät kuitenkaan näy tilastoissa siellä, missä öljyn, kivihiilen ja muiden fossiilisten päästöt lasketaan. Ne näkyvät maankäyttösektorilla pienentyvissä hiilinieluissa. Energian tuotantolaitosten laajamittainen siirtyminen fossiilisten polttoaineiden poltosta puunpolttoon selittää osin sen, miksi Suomen hiilinielut ovat viime vuosina pienentyneet.
Kuva 2. Puun polttaminen energiaksi Suomessa ylittää puun käyttämisen muihin tuotteisiin.
K.5 Mitä puun polton lisääminen tekee Suomen metsille?
Suurin lisäys puunpolttoon on viimeisen 15 vuoden aikana tullut suoraan metsistä, ei metsäteollisuuden sivuvirroista.
Kuva 3. Puunpolton lähteet lämmitys- ja sähköntuotantolaitoksissa Suomessa 2000-2021 (1000m3).
Vain 6 prosenttia Suomen metsistä on suojeltu. Tällä hetkellä jopa vanhoja aarniometsiä hakataan energiapolttoon. Esimerkiksi näin kävi yli 300 vuotta vanhoille aarniometsille Inarissa ja Kuusamossa.
K6: Miten Suomi tukee metsienenergiapolttoa EU:ssa?
Suomi lähetti tammikuussa 2022 EU-komissiolle kirjeen, jolla se haluaa yhdeksän muun jäsenmaan kanssa jatkaa nykyistä ilmastolle ja luonnolle tuhoisaa metsienpolttopolitiikkaa, joka vaarantaa myös muiden teollisuudenalojen puunsaannin. Jopa edellisen hallitukset pääministeri Marin on lobannut korkealla tasolla, että kaikki metsäenergia olisi kestävää taksonomian parissa.
K7: Jos puun polttaminen aiheuttaa niin paljon päästöjä, niin miksi sitä on pidetty 0-päästöisenä EU:n direktiiveissä aiemmin?
Vaikka tieteellinen fakta on, että puun polttaminen aiheuttaa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet per tuotettu energiayksikkö, ja metsien hakkuut johtavat vielä suurempiin kokonaispäästöihin, on EU pitänyt puunpolttoa nollapäästöisenä energialähteenä. Tämä johtuu siitä, että IPCC:n käyttämissä laskelmissa maankäyttösektorilla puun kaatamisesta lasketaan sen päästöt, kun taas energiasektorilla puunpoltolle lasketaan nollapäästöt. Tästä EU:n laskentatavasta johtuen Euroopan hiilineutraaliutta tavoittelevat maat kannustavat energialaitoksia polttamaan enemmän puuta, sillä siitä ei laskelmissa aiheudu päästöjä.
K8: Kuinka paljon puun polttaminen energiaksi aiheuttaa päästöjä?
Puu sisältää suunnilleen saman verran hiiltä per energiayksikkö kuin kivihiili, ja paljon enemmän kuin maakaasu. Kuitenkin puun polton matala hyötysuhde johtaa siihen, että puun polttaminen aiheuttaa jopa kolme kertaa enemmän päästöjä energiayksikköä kohden kuin fossiiliset polttoaineet keskimäärin. Puun polttaminen päästää hiiltä ilmakehään paljon nopeammin kuin metsien kasvu pystyy sitä sitomaan ilmakehästä. Jopa metsien hakkuutähteiden (kuten latvat ja oksat) polttaminen aiheuttaa ilmastopäästöjä. Samalla tuhotaan maaperän ja aluskasvillisuuden hiilinielut.
K9: Kuka päättää puun polton taloudellisista kannustimista?
EU päättää puun polton tuista Euroopan osalta, ja EU:n päätöksentekoon osallistuu EU-parlamentti sekä Suomen hallitus. Suomi päättää itse myöhemmin, ottaako tuet käyttöön Suomessa. Eli päätöksentekijöitä ovat europarlamentaarikot sekä hallituspuolueet ja eduskunta. Haluamme, että EU-parlamentti poistaa puun polton tuet uusiutuvan energian direktiivistä. Haluamme, että Suomi ajaa samaa linjaa, eikä ole neuvostossa jarruna puun polton suhteen.
K10: Haluatteko kieltää puunpolton saunoissa ja takoissa?
Emme vaadi puunpolton kieltämistä, vaan haluamme, että puunpolttoa ei tuettaisi suomalaisten veronmaksajien rahoilla samalla tavalla muiden uusiutuvien energiamuotojen rinnalla Suomessa ja EU:ssa. Uusiutuvan energian tuet tulisi varata aidosti puhtaisiin, päästöttömiin ja uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli-, aurinko- ja geotermiseen energiaan.
Suomalaiset voivat siis edelleen lämmittää takkojaan ja käydä saunassakin.
K11: Haluatteko kieltää metsäteollisuuden sivuvirtojen käytön energiakäytössä?
Emme halua. Kaskadi-periaatteen mukaan haluamme, että jos puuta käytetään, käytetään puu ensisijaisesti korkean jalostusasteen tuotteisiin, ja vasta viimesijaisena poltetaan energiaksi. Näin ollen kuori, mustalipeä ja muut teollisuuden sivuvirrat voivat saada jatkossakin uusiutuvan energian tukia, mutta haluamme, ettei metsiämme hakata energiaksi tukien saattelemana.
K12: Mutta puuhan on uusiutuva luonnonvara, miksei sitä saisi käyttää?
Puun hyödyntäminen voi kuulostaa ympäristöystävälliseltä – kasvaahan uutta puuta koko ajan lisää. Puun polttaminen tarkoittaa kuitenkin lisää metsähakkuita ja metsähakkuut aiheuttavat hiilinielujen vähenemistä sekä vahingoittavat ekosysteemejä. Metsäluonto uhanalaistuu ja hiilinielut heikkenevät.
Suomen metsät ovat olleet viime vuodet valtavan paineen alla. Metsähakkuut ovat kasvaneet ennätyslukemiin, ja hiilinielut ovat romahtaneet. Samalla metsien hiilinielujen rooli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisessä on korostunut. Koska Suomen uhanalaisista lajeista joka kolmas elää metsissä, metsien käytön eri tavat ovat nousseet myös keskusteluun. Tehometsätalouden lisäksi metsiämme uhkaavat siirtyminen fossiilisista polttoaineista puun polttoon sekä monien materiaalien korvaaminen puupohjaisilla raaka-aineilla. Lähde Suomen Luonnonsuojeluliitto
Puun polttaminen aiheuttaa jopa kolme kertaa enemmän päästöjä tuotettua energiayksikköä kohden kuin fossiiliset polttoaineet keskimäärin. Lisäksi metsä uusiutuu verraten hitaasti. Kasvupaikasta ja puustosta riippuen kestää vuosikymmeniä ja usein yli satakin vuotta ennenkuin metsän hiilivarasto on taas palautunut ennalleen. Ilmastokriisin aikakaudella aika on pitkä, eikä meillä ole aikaa odottaa. Saavuttaaksemme ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteemme meidän tulisi suojella ja ennallistaa metsiä, ja käyttää niitä vastuullisesti, ei tukea niiden polttamista.
Kampanjamme ei vaadi puunpolton lopettamista, vaan sitä, että puunpolttoa ei enää luokiteltaisi päästöttömäksi energialähteeksi, jolle Suomi ja muut EU-maat myöntävät energiatukia satojen miljoonien eurojen arvosta vuodessa.
K13: Miten me sitten täällä pohjoisessa saadaan talot lämmitettyä jos puuta ei saa polttaa?
Kampanja ei vaadi puun polton lopettamista, vaan sitä että puunpolttoa ei enää laskettaisi päästöttömäksi energiaksi, johon Suomi ja muut EU maat antavat valtavia energiatukia vuosittain. Me suomalaiset voimme edelleenkin käyttää takkojamme ja lämmittää saunaa puilla. Tällä hetkellä puun polttaminen kasvaa juuri teollisissa laitoksissa.
Kuva 5. Puun polttamisen käyttö Suomessa, 2000 – 2021(1,000 m3).
Vaihtoehtoja energiantuotannossa puun energiapoltolle on monia, lähtien energiatehokkuuden lisäämisestä, ja energian varastoimisen tekniikoiden tehostamisesta, polttoon perustumattoman energian, kuten ilmalämpö-, tuuli-, aalto- ja aurinkoenergian, sekä geotermisen energian käytön lisäämiseen. Emme halua ojasta allikkoon, joten puun energiapolton sijaan olisikin tärkeää saada päästöttömien energiamuotojen EU-tuet kohdennettua aidosti päästöttömien energiamuotojen kehittämiseen.
K14: Eihän mikään energiamuoto ole täysin päästötön, myös aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentamisesta syntyy päästöjä?
Kaikesta rakentamisesta syntyy toki päästöjä, myös puunpolttoon perustuvien voimalaitosten rakentamisesta, mutta kun energialaitokset on rakennettu ovat esimerkiksi tuuli-, aalto- ja aurinkoenergia päästöttömiä energiamuotoja. Rakentamisen päästöjä jatkuvasti myös pienennetään. Puun polttaminen ja metsähakkuut aiheuttavat jatkuvia hiilidioksidipäästöjä joka vuosi.
K15: Mitä IPCC sanoo metsienpoltosta ja metsäbiomassan käytöstä?
IPCC varoittaa selkeästi, että puun laskeminen nollapäästöiseksi energiasektorilla ei tarkoita hiilineutraalisuutta (IPCC usein kysytyt kysymykset Q2). Jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää 1,5 asteeseen, Euroopan metsien määrän pitää uusimman IPCC-raportin mukaan kolminkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Uusiutuvien energiaratkaisujen maailmassa metsän käyttäminen polttoaineena on ilmaston kannalta lyhytnäköinen ja kestämätön ratkaisu.