ETELÄ-SUOMESSA ENERGIAKSI PALAA NIIN HAAPATUKIT KUIN LAHOPUUKIN

Suomessa elää vahva usko, että täällä ei ainespuuta polteta energiaksi. Ei polteta tulevaisuutta -kampanja halusi nähdä omin silmin, mitä eteläisessä Suomessa päätyy polttouuneihin ja vieraili viikonlopun aikana Keravan energian bioenergialaitoksella ja neljässä energiapuuterminaalissa Mäntsälässä, Hollolassa ja Tampereella.

“Näkemämme puupinot olivat paljon odotuksiamme hurjempia”, kertoo kampanjan koordinaattori Varpu Sairinen. “Suuri osa puusta oli järeää tukkipuuta ja joukosta löytyi myös verrattain paljon luonnon monimuotoisuudelle erittäin tärkeää järeää haapaa.”

Kampanja vieraili kuvaajan kanssa Keravan energian bioenergialaitoksella Keravalla, Neovan energiapuuterminaalissa Mäntsälässä, Metsägroupin energiapuuterminaalissa Mäntsälässä, Family Timberin energiapuuterminaalissa Hollolassa ja toisella kahdesta lähekkäin sijaitsevasta Metsänhoitoyhdistyksen energiapuuterminaaleista Tampereella.

“Odotin, että löytäisimme myös jonkin verran järeää tukkipuuta energiaterminaalien puupinoista rankapuun joukosta, mutta järkytyin – suuri osa polttoon menevästä puusta oli suoraa ja järeää tukkipuuta, jolle olisi löytynyt monia muitakin käyttökohteita.” Sairinen toteaa. “Energiapuupinojen välissä kävellessä tuli vahva tunne, että suomalaisille syötetään tahallisesti pajunköyttä bioenergian lähteistä”

Biomassan energiapoltto on juuri nyt uusiutuvan energian direktiiviä (REDIII) koskevien kolmikantaneuvottelujen asialistalla. Vaikka EU parlamentin syyskuussa hyväksymät korjaukset REDIII:iin eivät kaikilta osin olleet tarpeeksi kunnianhimoisia, äänesti se täysistunnossa suurella enemmistöllä (430+ puolesta) primääripuubiomassan – eli suoraan metsästä polttoa varten kerätyn puubiomassan – polttamisen taloudellisten kannustimien lopettamisen puolesta, mikä on EU:n ilmasto-, luonnon monimuotoisuus- ja ilmansaasteiden vähentämistavoitteiden mukainen päätös. 

Euroopan energiaministerit, sekä Eurooppa -neuvoston tämänhetkinen puheenjohtajamaa Ruotsi, ovat kuitenkin ehdotuksissaan heikentäneet niin EU komission, kuin EU parlamentinkin tekemiä korjausehdotuksia rankalla kädellä.

Metsäbiomassan polttaminen lisää hiilidioksidipäästöjä ja vähentää metsiemme hiilinieluja. Euroopan komission vaikutusten arvioinnissa on todettu, että hakatut metsät eivät ehdi uusiutumaan EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevassa ajassa. Vuoden 2002 jälkeen – kun RED tuet alkoivat edistää puun polttamista sähkön ja lämmön tuottamiseksi – EU on menettänyt jo 25 % maaperän hiilinieluistaan. Monissa EU:n metsäisimmistä maista – Suomi mukaanlukien –  maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tutkijat varoittavatkin, että ellei EU saa välittömästi käännettyä kurssiaan hiilinielujensa ja -varastojensa suhteen, on useimmille EU maille, sekä EU:lle kokonaisuutena lähes mahdotonta saavuttaa vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteita. 

Metsäbiomassan polttaminen energiaksi ei paranna EU:n energiaturvallisuutta – primääripuubiomassan polttaminen vastaa vain noin 3% EU:n energiantuotannosta, mutta on metsille erittäin tuhoisaa. Se ei myöskään ole vastaus korvaamaan Venäjältä aiemmin tuotuja fossiilisia polttoaineita. Vain 10%:n korvaaminen vuoden 2021 Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista merkitsisi hakkuumäärien lisäämistä 60%:lla – mikä on mahdotonta jo ennestään ylihakatuille metsillemme.

Uusiutuvien energiaratkaisujen maailmassa metsän käyttäminen polttoaineena on ilmaston kannalta lyhytnäköinen ja kestämätön ratkaisu.

Kuvia eteläisen Suomen energiapuuterminaaleista vapaasti median käyttöön löytyy täältä.

Lisätietoja kampanjasta ja vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin löytyy sivuiltamme www.eipoltetatulevaisuutta.fi.

Lisätietoja:

Varpu Sairinen 0400-907133

info@eipoltetatulevaisuutta.fi