Millaista energiapolitiikkaa kuntapäättäjiltä voi odottaa? Otimme selvää

Tiedote 2.4.2025

Ei polteta tulevaisuutta -kampanja kartoitti ja vertaili kuntavaalien 2025 alla, miten mikäkin puolue suhtautuu kuntapolitiikassaan bioenergiaan ja muihin energiamuotoihin.

Energiakysymykset ovat jääneet vaalikevään 2025 julkisessa keskustelussa varsin vähälle huomiolle ottaen huomioon, kuinka suuri vastuu kuntapäättäjillä on Suomen energiantuotannosta – ja siten myös päästöistä.

Suurin osa Suomen energiayhtiöistä on kuntien omistamia. Kuntapäättäjillämme on siis paljon valtaa ja vastuuta siitä, millä sähkömme ja kaukolämpömme tuotetaan.

Kuntavaalien tulos vaikuttaa kunnallisten luottamustehtävien jakautumiseen eli esimerkiksi ympäristölautakunnan kokoonpanoon. Tulos voi vaikuttaa siihen, minkä puolueiden edustajia istuu kunnan energiayhtiön hallituksessa. Kunnissa päätetään energiainvestoinneista, kunnan omistamien metsien käytöstä, energiatehokkuuden huomioimisesta kaavoitus- ja rakennushankkeissa ja niin edelleen.

Vaalikoneet eivät silti ole juurikaan antaneet äänestäjille mahdollisuutta vertailla ehdokkaiden energianäkemyksiä omiinsa. Useimpien puolueiden kuntavaaliohjelmistakaan ei käy juuri lainkaan ilmi, millaista energiapolitiikkaa äänestäjä voi odottaa minkäkin puolueen tulevilta kuntapäättäjiltä.

Ei polteta tulevaisuutta -kampanja otti asiasta selvää. Vertailimme, millaista energiapolitiikkaa puolueiden kuntavaaliohjelmissa lupaillaan, ja esitimme puoluetoimistoille kysymykset, joihin vaaliohjelmat eivät vastanneet.

Toimitimme kysymyksiä kaikille tämänhetkisille eduskuntapuolueille lukuun ottamatta yhtä puoluetta, jonka kuntavaaliohjelmassa oli avattu puolueen energiapolitiikkaa mielestämme riittävästi.

Lisäksi selvitimme, miten energia- ja ympäristöteemoja ovat huomioineet ne pienpuolueet, joilla on näissä vaaleissa ehdokkaita. Näiden puolueiden linjauksista emme sen tarkemmin niiltä kysyneet.

Tässä vertailumme tulokset:

Keskusta

Keskustan vaaliohjelmasta löytyy useita yleisluontoisia mainintoja, jotka antavat ymmärtää, että ympäristönsuojelu olisi puolueen agendalla. Vaaliohjelmassa puhutaan esimerkiksi ”lähiluonnon turvaamisesta”, ”luontoarvojen vaalimisesta”, ”resurssiviisaudesta”, ”luonnon monimuotoisuuden parantamisesta” sekä ”puhtaasta energiasta”. 

Vaaliohjelmasta ei kuitenkaan selviä, mitkä energiamuodot keskusta luokittelee ”puhtaiksi” ja millaisilla konkreettisilla toimilla puolue aikoo vaalia luontoarvojaan.

Keskustan puoluetoimistosta ei vastattu täsmentäviin kysymyksiimme.

Kokoomus

Kokoomuksen kuntavaaliohjelman mukaan ”kuntien tulee kyetä vastaamaan aikamme isoihin kysymyksiin” muun muassa ilmastonmuutoksen torjumisesta ja luontokadon pysäyttämisestä.

Puolueen mielestä maaseutukunnissa ”luonnonvarojen vastuullinen ja innovatiivinen käyttö” on ”elinvoiman avain”. Kaupunkiympäristössäkin ”tulee säilyttää kaupunkivihreää ja kaavoituksessa muistaa lähiluonnon merkitys”. Parhaiten ilmastoa sekä puhdasta elinympäristöä vaalitaan kokoomuksen mukaan ”saastuttaja maksaa -periaatteen käyttöönotolla”. 

Uusiutuvaa energiaa (joksi myös bioenergia luokitellaan) kokoomus luonnehtii  ”merkittäväksi mahdollisuudeksi”, jolle puolue tahtoo ”sanoa kyllä aina, kun se on järkevää”.

Kysyimme kokoomuksen puoluetoimistolta muun muassa, kuuluuko bioenergia niihin energiamuotoihin, joille kokoomus haluaa sanoa kyllä; ja milloin tämä on kokoomuksen mielestä järkevää. Kokoomus vastasi: 

”Kokoomuksen lähtökohta on, että päästöjen vähentäminen pitää tehdä kustannustehokkaasti. Päästökauppa ohjaa tehokkaasti energiantuotantoa pois saastuttavista fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia ja puhtaita energiamuotoja. Tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen puhdasta ja luotettavaa perusvoimaa, kuten ydinvoimaa.

Bioenergialla on tärkeä rooli lämmöntuotannossa, säätö- ja perusvoimana sekä huoltovarmana energiamuotona. Kokoomus katsoo, että markkinat osaavat kohdentaa puuraaka-aineen tehokkaasti korkeimman lisäarvon tuottavaan kohteeseen, eikä tätä kohdennusta ole tällä hetkellä tarpeen säädellä. Hallitus suojelee esimerkiksi valtion vanhat metsät, mikä tuottaa jopa 90 000 hehtaaria vanhaa metsää. Lisäksi yksityismailla METSO-ohjelmalla suojellaan jatkuvasti kriteerit täyttävää metsää pois talouskäytöstä.”

Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan koordinaattorin Varpu Sairisen mukaan kokoomuksen vastaus ei kuitenkaan täysin pidä paikkaansa.

”Väite vanhojen metsien suojelusta on mielenkiintoinen, kun ottaa huomioon viime aikojen laajan keskustelun hallituksen päättämistä vanhojen metsien kriteereistä. Myös puun markkinaohjauksen toimivuus on kyseenalaista. Tällä hetkellä kuitu- ja jopa tukkipuuta päätyy poltettavaksi Luonnonvarakeskuksen mukaan vähintään kaksi miljoonaa kuutiota vuosittain”, Sairinen sanoo.

Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraattien vaaliohjelmasta löytyy pari kohtalaisen konkreettista mainintaa päästöttömistä energiamuodoista: KD vaatii kuntien kiinteistöihin lisää aurinkopaneeleita sekä sähköakkuja. Tuulivoimapuistoista KD toteaa, että niiden sijoittelussa on huomioitava asukkaiden näkö- ja meluhaitat.

KD:n mielestä ”kuntien tuottavaa omaisuutta, kuten energiayhtiöitä, ei pidä yksityistää alijäämien kattamiseksi”.

Lisäksi KD:n vaaliohjelmassa on yleisluontoisia mainintoja, jotka monen muun puolueen lailla korostavat lähiluonnon, viheralueiden, energiatehokkuuden sekä kiertotalouden merkitystä.

KD:n eduskuntaryhmästä välitettiin tiedoksemme puolueen vastaukset bioenergia-aiheisiin kysymyksiimme, ”kestävän bioenergian” tai ”kestävän metsänhoidon” määritelmää tämän tarkemmin avaamatta: 

”Kristillisdemokraatit tukee kestävää bioenergiaa. Tuotanto ei saa johtaa esimerkiksi metsien liialliseen hakkuuseen tai maatalouden ympäristökuormituksen kasvuun. Bioenergia tukee myös maaseutua ja sen paikallista elinkeinoelämää ja sillä on merkitystä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tuemme kestävää metsänhoitoa, joka turvaa sekä metsien ekologisen arvon sekä samalla mahdollistaa puun käytön ja metsäteollisuuden toiminnan.”

Liike Nyt

Liike Nytin tiivis, vahvasti vero- ja muihin talousteemoihin painottuva vaaliohjelma ei sanallakaan ota kantaa ympäristö- ja energiakysymyksiin.

Liike Nyt ei vastannut kyselyymme.

Perussuomalaiset

Kuntavaaliohjelmansa perusteella perussuomalaisilla ei näytä olevan yhtenäistä kantaa siihen, millaista energia- ja ympäristöpolitiikkaa kunnissa tulisi tehdä. Toisin kuin useimpien puolueiden kuntavaaliohjelmista, PS:n ohjelmasta ei löydy edes monille puolueille tyypillistä, ympäripyöreää arvopuhetta esimerkiksi lähiluonnon, monimuotoisuuden tai päästövähennysten puolesta.

Kuntien omistamista energiayhtiöistä PS:n kuntavaaliohjelma toteaa vain sen, että niillä on kunnissa merkittävä rooli ja että niitä ei tule yksityistää.

Perussuomalaisten puoluetoimistolta vastattiin kuitenkin pitkästi ja perusteellisesti kysymyksiimme siitä, millaista energia- ja ympäristöpolitiikkaa PS aikoo kunnissa ajaa; ja haluaako se lisätä tai vähentää bioenergian osuutta kuntien energiantuotannosta. Näin PS vastasi: 

”Jokainen kunta päättää asioista itse ja oman tilanteensa mukaan. Yleisperiaatteitamme esitellään muun muassa Sinivalkoinen Siirtymä -nimisessä energiapoliittisessa kannanotossamme. Esimerkiksi bioenergian käytön lisääminen CHP-tuotannossa on huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltua, mutta esimerkiksi biopolttoaineiden jakeluvelvoite ei ole taloudellisesti eikä oikein ilmastonkaan kannalta perusteltua.

Perussuomalaiset painottavat, että metsätalous ja puunjalostus ovat Suomen kansantalouden selkäranka. Metsäsektori työllistää, tuottaa vienti- ja verotuloja sekä ylläpitää elinvoimaa koko maassa. Tästä syystä perussuomalaiset vastustavat metsätalouden rajoittamista taloudellisten tavoitteiden kustannuksella. Hakkuiden määrää ei tule poliittisin päätöksin rajoittaa nykyisestä, vaan pikemminkin varmistaa, että hakkuut pysyvät metsien kasvun tasolla. Esimerkiksi rakentamisessa perussuomalaiset suosivat puurakentamista ja edellyttävät niiden esteiden purkamista, jotka haittaavat puun käyttöä rakennusmateriaalina.

Puusta jalostettujen innovatiivisten tuotteiden (kuten biopohjaisten tekstiilikuitujen) ja metsäteollisuuden sivuvirtojen (sivutuotteiden) hyödyntäminen on tärkeä osa kestävää taloutta. Huolehtimalla metsien kasvukunnosta ja puuraaka-aineen saannista Suomi voi korvata fossiilisia raaka-aineita puulla esimerkiksi rakentamisessa, vaateteollisuudessa ja energiantuotannossa.

Puolue vastustaa metsien lisäsuojelua, ellei se tapahdu maanomistajien omasta aloitteesta ja vapaaehtoisesti eikä halua valtiovallan asettavan uusia laajoja suojeluvelvoitteita metsänomistajille. Perussuomalaiset korostavat maanomistajien oikeuksia metsien suojelussa. Omistusoikeus on heidän mielestään keskeinen arvo, jota myös ympäristöpolitiikassa on kunnioitettava. Metsien suojelutoimet on perussuomalaisten mukaan kohdistettava laadullisesti tärkeimpiin kohteisiin. Perussuomalaiset haluavat suojella metsiä siellä, missä siitä saadaan suurin ekologinen hyöty, jolloin resurssit suunnataan luonnonarvoiltaan arvokkaimpien metsäkohteiden suojeluun sekä vapaaehtoisiin suojeluohjelmiin näiden kohteiden turvaamiseksi.

Perussuomalaiset eivät vastusta luonnon monimuotoisuuden turvaamista, mutta he painottavat aktiivisia keinoja suojelun sijaan. Talousmetsien luonnonhoito on tehokas tapa edistää monimuotoisuutta ilman, että metsät on kokonaan suojeltava pois käytöstä. Perussuomalaiset ovat huolissaan ns. vuotovaikutuksesta: jos Suomi suojelun nimissä vähentää liikaa hakkuitaan, puun kysyntä johtaa hakkuisiin muualla (mahdollisesti heikommin kestävyyttä valvovissa maissa), mikä voi jopa heikentää luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston tilaa globaalisti. Tästä syystä kestävä kotimainen käyttö on parempaa kuin liian tiukkaa suojelua.

Perussuomalaisten mukaan metsien rooli ilmastopolitiikassa on selvitettävä ja uusimman tiedon mukaan maankäyttösektoriin pohjautuva ilmastopolitiikka ei ole kestävää suurien epävarmuuksien ja vaihtelun takia. Ilmastopolitiikan tulee perustua päästövähennyksiin. Myös  globaali näkökulma on tärkeä: jos Suomi vähentää hakkuita, puun kysyntä ja hakkuiden paine siirtyvät muualle, mahdollisesti maihin joissa metsien hoito ja toisaalta toimet päästöjen vähentämiseksi ovat heikompia.”

Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

RKP haluaa kuntavaaliohjelmansa mukaan, ”että Suomi edelläkävijä ilmastoa ja ympäristöä koskevissa asioissa” ja, kuten Suomi on ilmastolakiinsa kirjannut, että ”Suomen on oltava ilmastoneutraali vuonna 2035”.

RKP:n mielestä kuntien on kilpailutuksissaan huomioitava ilmastovaikutukset sekä otettava käyttöön ”ilmastoälykkäitä ratkaisuja”.

RKP:n mukaan kuntien on myös edistettävä luonnon monimuotoisuutta. Keinoina tähän puolue pitää valistustyötä, vapaaehtoisia luonnonsuojelutoimia – ja uusiutuvaa energiaa. RKP haluaa, että ”kunnat siirtyvät käyttämään uusiutuvaa energiaa ja lopettavat vaiheittain fossiilisten polttoaineiden käytön”.

Bioenergia luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi siinä missä aurinko- ja tuulivoimakin, vaikka bioenergian CO2-päästöt ovat suuremmat kuin useimpien fossiilisten polttoaineiden.

Kysyimme RKP:lta muun muassa että kuuluuko bioenergia niihin energiamuotoihin, joihin RKP haluaa fossiilisista siirtyä. RKP:n puoluetoimistolta luvattiin vastata kysymyksiimme, mutta ei vastattu.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)

SDP:n kuntavaaliohjelmassa ympäristö- ja energiateemat on kuitattu yhdellä ainoalla lauseella: ”Kuntien on varmistettava erityisesti vihreiden investointien toteutumisen mahdollisuus ja niiden hankinnoissa on edistettävä kestävää kehitystä.”

Millaisia investointeja SDP pitää vihreinä, millaista kehitystä kestävänä ja miten puolue näitä asioita aikoo kunnissa edistää, se ei vaaliohjelmasta selviä.

SDP:n puoluetoimistolta kuitenkin vastattiin kysymyksiimme: 

Millaiseen energiantuotantoon pyritte kunnallisessa päätöksenteossanne? 

”Fossiilittoman, päästöttömän ja polttoon perustumattoman energiantuotannon tulee olla tavoitteena. Haluamme vähentää riippuvuutta polttamiseen perustuvista ratkaisuista ja painopistettä tulisi siirtää muiden bioenergiaratkaisujen edistämiseen. Samalla tunnistamme, että sivuvirtojen hyödyntäminen on perusteltua.”

Haluaako SDP lisätä vai vähentää bioenergian osuutta sähkön ja kaukolämmön tuotannosta vai pitää sen suunnilleen nykyisellä tasolla?

”Tavoitteena tulee olla päästötön energiantuotanto ilman polttamista. Polttoon tulisi käyttää sivuvirtoja. Ensisijaisesti energialaitosten on luovuttava turpeen ja runkopuun polttamisesta, sillä runkopuu soveltuu paremmin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.”

Onko teillä esimerkiksi näkemystä siitä, millaista puuta on tai ei ole ok polttaa voimalaitoksissa ja millaiset metsäalueet mahdollisesti tulee suojella hakkuilta?

”Valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät on suojeltava tieteellisiin kriteereihin perustuen. Lisäksi Metso-ohjelmaa tulee uudistaa ja lisärahoittaa. Polttoon menevän puun on oltava ainoastaan korkeamman jalostusasteen tuotteiden sivuvirtoja.”

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto on avannut kunnallisia ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteitaan useimpia puolueita kattavammin ja konkreettisemmin. 

Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma luettelee paitsi tavoitteita, myös keinoja niiden saavuttamiseksi. Vaaliohjelma vaatii muun muassa aurinkopaneeleita kerrostalojen katoille, jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä, kuntien omistamien metsien suojelua luontoselvitysten mukaisesti, perinnebiotooppien ennallistamista maaseudulla sekä pölyttäjien huomioimista kuntien luonnonhoidossa.

Vasemmistoliitto ei ole kuntavaaliohjelmassaan juurikaan eritellyt, millaista energiapolitiikkaa puolueen kuntapäättäjiltä voi odottaa. Bioenergiaa vaaliohjelmassa ei mainita. Puoluetoimistolta kuitenkin vastattiin kyselyymme: 

Millaiseen energiantuotantoon haluatte kunnallisessa päätöksenteossanne ohjata kuntia? Haluaako Vasemmistoliitto lisätä vai vähentää bioenergian osuutta sähkön ja kaukolämmön tuotannosta vai pitää sen suunnilleen nykyisellä tasolla?

”Tahdomme vähentää bioenergian osuutta ja kasvattaa vähäpäästöisen tuotannon osuutta. On keskeistä panostaa erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiaan. Kaukolämmön tuotannossa tulee hyödyntää yhä enemmän hukkalämpöä, lämpöpumppuja, lämpövarastoja ja geotermistä lämpöä.”

Onko Vasemmistoliitolla yhtenäistä kantaa siihen, millaista puuta on tai ei ole ok polttaa voimalaitoksissa?

”On seurattava tieteellisiä suosituksia. Erityisesti järeän puun ohjautumista energiakäyttöön tulee ehkäistä ottamalla käyttöön kiinteän biomassan vero. Biomassaa tulee lähtökohtaisesti ohjata kestävämpiin, korkeamman lisäarvon käyttötarkoituksiin.”

Vihreät

Vihreät alleviivaa vaaliohjelmassaan kuntien vastuuta sekä mahdollisuuksia ekologisen kestävyyden turvaamiseen. Vihreät myös avaa näitä mahdollisuuksia ja tavoitteitaan muita puolueita perusteellisemmin. 

Lista toimenpiteistä, joilla Vihreät lupaa puolustaa luontoa ja ilmastoa kunnallisessa päätöksenteossaan, on pitkä.

Kuntavaaliohjelmassaan Vihreät avaa kattavahkosti myös energiapoliittisia tavoitteitaan ja keinojaan.

Vihreät on tämän vertailun ainoa puolue, jonka vaaliohjelmassa sanotaan erikseen jotakin myös bioenergiasta. Puolue ilmoittaa tavoitteekseen, että ”luovutaan – –runkopuun polttamisesta energiantuotannossa” ja että ”vähennetään puun polttoa ja siirretään lämmöntuotantoa polttoon perustumattomiin menetelmiin, kuten sähkökattiloihin ja hukkalämpöihin sekä kehitetään energian varastointia”. 

Energia- ja ympäristöteemoja on avattu Vihreiden kuntavaaliohjelmassa mielestämme siinä määrin tarkasti, että lisäkysymyksille ei jäänyt aihetta. 

Muut puolueet:

Avoin puolue 

Avoimen puolueen mielestä Suomen kaupunkeihin saataisiin ”lähes päästötöntä, huoltovarmaa lämpöä ja sähköä pienydinvoimalla”. 

Olemassa ja käytössä olevia energiamuotoja Avoin puolue ei vaaliohjelmassaan kommentoi.

Eläinoikeuspuolue 

Eläinoikeuspuolue vaatii kuntavaaliohjelmassaan kunnilta muun muassa luonnontilaisten alueiden suojelua ja monimuotoisuuden tukemista. Keinoja tähän vaaliohjelmassa on eritelty melko perusteellisesti.

Eläinoikeuspuolueen mukaan kuntien on edistettävä energiajärjestelmien hiilestä irtaantumista ja sähköistämistä. Fossiilisten polttoaineiden ”ja niihin verrattavien energialähteiden käytölle on asetettava takaraja kunnissa”, puolue vaatii täsmentämättä kuitenkaan, mihin se viittaa fossiilisiin verrattavilla energialähteillä. 

Puolue haluaa kuntien suosivan uusiutuvia energialähteitä sekä hukkalämpöä ja ettei uusille turve-, hiili- tai öljyvoimaloille myönnetä rakennuslupia.

Bioenergiaan Eläinoikeuspuolue ei ota vaaliohjelmassaan kantaa.

Kristallipuolue

Kristallipuolueen sivustolta ei löydy varsinaista kuntavaaliohjelmaa, mutta yleisohjelmastaan puolue on omistanut muutaman kappaleen luonnolle ja eläimille.

Kristallipuolue peräänkuuluttaa muun muassa ”luontoa kunnioittavia tapoja”, eläinten lajityypillisten tarpeiden huomioimista sekä lasten kasvattamista ”luontoa kunnioittaviksi yksilöiksi”. 

Kristallipuolueen mukaan tärkeää on ”luontoa säästävän energiapolitiikan edistäminen” ja ”rohkea panostaminen uuden ajan energiamuotoihin”.

Tämän konkreettisempia ratkaisumalleja puolue ei esitä.

Liberaalipuolue

Liberaalipuolueen kuntavaaliohjelma ei sano mitään kuntien energiapolitiikasta mutta sisältää pari tiivistä vaatimusta, jotka liittyvät luonnon monimuotoisuuteen. Puolue haluaa ”puistoalueet ja niityt pörriäisille” sekä ”käyttämättömät ruohoalueet niityiksi.”

Lisäksi Liberaalipuolue vaatii jätehuoltoa helpommaksi ja kuntalaisille välineitä vieraslajien tuhoamiseksi.

Suomen kommunistinen puolue (SKP)

SKP:n kuntavaaliohjelma sisältää pitkähkön osion otsikolla ”Ympäristökriisi vaatii kuntia toimimaan”. 

Siinä SKP vaatii muun muassa ”ekologista kaavoitusta ja ”viheralueiden suojelua” sekä ilmaisee huolensa siitä, että Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinieluista päästölähteeksi. Puolue esittää muutaman varsin konkreettisen ratkaisun monimuotoisuuden tukemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.

Vertailumme ainoana puolueena SKP vaatii kunnilta tukea ympäristöliikkeelle. SKP:n mielestä ”on tarjottava nuorille ympäristöaktivisteille mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon”.

”Energiantuotannossa on luovuttava uusiutumattomista energialähteistä, myös turpeesta. Kuntien tulee siirtyä mahdollisimman nopeasti täysin uusiutuvaan energiaan ja torjua ilmastokriisiä esimerkiksi suosimalla paikallisia ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Energian kulutusta on ohjattava myös verotuksen avulla, eikä energia- ja vesiyhtiöitä pidä yksityistää”, SKP vaatii.

Puun energiakäyttöön SKP ei suoraan ota kantaa.

Valta kuuluu kansalle 

VKK ei tiiviissä vaaliohjelmassaan ota kantaa siihen, millaisia energia-asioita kunnissa tarvitaan. Ympäristöystävällisintä politiikkaa on VKK:n mielestä yksinkertaisesti ”pienyrittäjyyden, maatalouden ja laadukkaan paikallistuotannon suosiminen kunnallisissa ja alueellisissa hankinnoissa”.

Vapauden liitto 

Vapauden liiton sivustolta ei löydy erillistä kuntavaaliohjelmaa, mutta yleisohjelmassaan puolue esittää näkemyksiä, jotka eivät lupaile kovin edistyksellistä ympäristöpolitiikkaa.

Vapauden liiton mielestä ympäristönsuojelussa tulisi sijoittaa resursseja ”ainoastaan sellaisten ongelmien korjaamiseen, jotka 100% varmasti tiedämme ihmisen aiheuttamiksi”.

Ilmaston lämpenemistä Vapauden liitto ei pidä sellaisena ongelmana; puolue ilmoittaa ettei usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.

Vapauden liiton mielestä ”hysterisointi hiilidioksidin suhteen on ylimitoitettua” ja huomauttaa, että ”kaikesta huolimatta hiilidioksidi on kasveille välttämätön arvokaasu”, josta ”on pulaa”.