Hyvä ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen,
Kirjoitan Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan ja kansainvälisen Forest Biomass out of RED -koalition puolesta pyytääkseni sinua varmistamaan, että Suomi laatii vahvat kansalliset säädökset metsäbiomassan energiakäytön rajoittamiseksi, kun EU:n uusiutuvan energian direktiivin muutokset (RED III) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Lähetän lisäksi liitteenä FERN:n ja Client Earthin tuottaman – Wiser with Wood – oppaan RED III:n lisäysten sisällyttämiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Olemme huolissamme siitä, että vastoin tutkijoiden varoituksia primääripuubiomassan polttaminen EU:ssa lasketaan edelleen uusiutuvaksi energiaksi. Bioenergian lisääntynyt käyttö viime vuosina on lisännyt merkittävästi metsiemme hakkuita niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tällä hetkellä jo yli puolet Euroopassa kaadetusta metsästä poltetaan energiateollisuudessa sekä kaupunkien ja kotien sähköksi ja lämmittämiseksi. Suomessa 60% kaikesta metsistä korjatusta biomassasta päätyy lopulta poltettavaksi energiaksi.
Tutkijayhteisö on suurelta osin yhtä mieltä siitä, että metsäbiomassan energiapolton ilmastovaikutus on selvästi negatiivinen. Metsäbiomassan polttamisesta energiaksi aiheutuvat päästöt ovat polttotavasta riippuen yhtä suuret ja joissain tapauksissa jopa suuremmat energiayksikköä kohden kuin hiilen polttamisen päästöt. Vuonna 2021 puun polttaminen energiaksi aiheutti Suomessa lähes yhtä paljon päästöjä (vähän laskutavasta riippuen 42–45 miljoonan hiilidioksiditonnia) kuin öljy, hiili, maakaasu ja turve yhteensä (48 miljoonaa tonnia). Puun polttamisesta aiheutuvat päästöt eivät kuitenkaan näy tilastoissa siellä, missä öljyn, kivihiilen ja muiden fossiilisten päästöt lasketaan, vaan maankäyttösektorilla pienentyvissä hiilinieluissa.
Maaperän hiilinielujen romahtaminen useissa EU-maissa, kuten mm. Suomessa, Virossa ja viimeisimpänä Saksassa, toimii vastoin tavoitteita kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja siitä aiheutuu taloudellisia seuraamuksia. On selvää, että metsäbioenergian vaikutuksia LULUCF-sektoriin ei ole otettu tarpeeksi huomioon RED:n kasvihuonekaasujen vähentämisvaatimuksissa. Mm. Euroopan ilmastopaneeli ja Saksan biomassatutkimuskeskus ovat molemmat suositelleet metsäbioenergian tukien tarkistamista.
Metsäbiomassan energiakäytön merkittäviä kielteisiä vaikutuksia metsiin ja ilmastoon on vähennettävä rajoittamalla sen käyttöä polttoaineena, jotta ilmasto- ja monimuotoisuuskriisit eivät kärjistyisi. Uusia puita voidaan istuttaa ja kasvaessaan ne imevät hiiltä ilmakehästä, mutta metsähakkuut ja puun energiapoltto syöksevät sinne jatkuvasti uusia hiilipäästöjä. Jo nyt puun polttamisesta aiheutuvat päästöt ovat EU-maissa metsien kasvusta syntyvää hiilinielua suuremmat. EU-komissio onkin varoittanut, että puun polttaminen kasvattaa hiilipäästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna juuri tästä tuplavaikutuksesta, eli päästöjen kasvusta sekä hiilinielujen vähenemisestä johtuen. Kasvupaikasta ja puustosta riippuen kestää vuosikymmeniä ja usein yli satakin vuotta ennenkuin metsän hiilivarasto on taas palautunut ennalleen. Ilmastokriisin aikakaudella aika on pitkä, eikä meillä ole aikaa odottaa. Jos ilmastotavoitteet saavutetaan vain paperilla korvaamalla kivihiili puulla, mitään ei saavuteta.
Lisäksi puun materiaali- ja energiamarkkinat liittyvät läheisesti toisiinsa. Jos puun kokonaiskysyntä pysyy liian korkeana tai kasvaa, se johtaa metsien tilan heikkenemiseen ja metsien hiilinielujen kutistumiseen riippumatta siitä, mistä energiayritykset hankkivat puunsa.
Suosituksemme:
- Hallituksen tulee lupaustensa mukaan suojella kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnonmetsät. Vanhojen metsien suojelukriteereistä on tehtävä uskottavat ja luonnonsuojelua edistävät. Julkisuuteen vuotanut luonnos vanhojen metsien kriteereistä ei sitä ole.
- LULUCF-kriteerit tulee ottaa vahvemmin huomioon REDIII:n kansallisessa täytäntöönpanossa. Tarvitsemme uskottavan ja vahvan nielupolitiikan ja ilmastolain mukaisen maankäyttösuunnitelman, muuten mikään Suomessa tuotettu bioenergia ei tule täyttämään komission kestävyysvaatimuksia.
- Metsälaki tulee avata ja mm. lahopuukriteerit lisätä lakiin pelkkien suositusten sijaan. Lisäksi metsien ojitukset ja ojien kunnostaminen tulee rajata tiukasti.
- Vaikka REDIII ei sitä virallisesti vaadikaan puhuessaan vain suorista tuista, kehotamme Suomea luopumaan kaikista metsäbiomassan polttamisen annetuista tuista mahdollisimman pian ja sijoittamaan varat sen sijaan puhtaisiin uusiutuviin energialähteisiin. Pelkästään puupohjaisten polttoaineiden verottomuus maksaa valtiolle vuosittain 480 miljoonaa euroa. Varsinkin ainespuun, lahopuun ja kantojen käyttö tulisi rajata kaikkien tukien ulkopuolelle.
- Kaskadi-periaate tulee sisällyttää REDIII:n kansallisiin säädöksiin ja kansallisten tukijärjestelmien kriteereihin, jotta hiilidioksidia varastoivan metsäbiomassan materiaalikäyttö asetetaan etusijalle. Puun käyttö energiana saa olla vain viimeinen keino kaskadiperiaatteen mukaan. Jos puuta käytetään, käytetään puu ensisijaisesti korkean jalostusasteen tuotteisiin ja vasta viimesijaisena poltetaan energiaksi.
- Toisin kuin fossiilisten polttoaineiden, turpeen ja nestemäisten tai kaasumaisten biopolttoaineiden kohdalla, Suomessa ei tällä hetkellä makseta hiiliveroa biomassaenergian päästöistä. Tämä merkittävä puuenergian välillinen tuki on vääristänyt markkinoita. Euroopan komissio on ehdottanut, että kiinteät puupolttoaineet suurissa energialaitoksissa tulisi sisällyttää energiaveron piiriin. Hiiliveron käyttöönotto biomassaenergian päästöille poistaisi epäsuoran tuen ja auttaisi varmistamaan, että metsät, puutuotteet ja metsäbioenergia myötävaikuttavat tehokkaasti ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Afryn Valtioneuvostolle tekemästä raportista käy ilmi, että jos biomassaan sovelletaan kansallisen energiaverotusmallin mukaista korkeampaa veroa, siirtymä pois biomassasta vauhdittuisi erityisesti kaukolämmön tuotannossa, mutta myös teollisuudessa. Maankäyttösektorilla biomassan energiakäytön vähenemisellä olisi positiivisia vaikutuksia, joita voitaisiin täydentää ottamalla käyttöön tukia metsänomistajille hiilen varastointiin metsiin ja puutuotteisiin.
Kehotamme Suomen hallitusta käyttämään tilaisuutta hyväkseen ja ylittämään RED III:n vähimmäisvaatimukset. Suomi, kuten muutkin EU-maat, voi päättää luopua asteittain julkisesta tuesta kaiken primääripuubiomassan polttamiseen ja vähentää siten metsäbiomassan ylikysyntää ja auttaa kääntämään nykyisen metsäkadon suuntaa. Tämä tukisi maankäyttösektorin hiilinielutavoitteiden saavuttamista ja auttaisi välttämään kulut, jotka koituvat siitä, jos tavoitteisiin ei päästä. Varoja voitaisiin sitten ohjata investointeihin aidosti kestäviin uusiutuviin energialähteisiin, sekä kotitalouksien tukemiseen vihreässä siirtymässä.
Useat EU-maat, esimerkiksi Alankomaat, Belgia ja Portugali, ovat jo edenneet tähän suuntaan ylittäen RED III:n vaatimukset, tunnustaen taloudellisten kannustimien vaikutuksen Euroopan ja kolmansien maiden metsiin. Kannustamme Suomea tekemään samoin!
Ystävällisin terveisin,
Varpu Sairinen
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja