1. “Bioenergia on ympäristöystävällistä, ekologista, vastuullista jne”
Kuluttaja-asiamies on varsin selkeästi kieltänyt tällaiset yleiset, täsmentämättömät väitteet yrityksille suunnatuissa ympäristömarkkinointiohjeissaan, jotka perustuvat kuluttajansuojalain 2 lukuun sekä markkinatuomioistuimen ja kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytäntöön.
Ohjeistuksessa sanotaan muun muassa, että…
- Tuotteen ympäristövaikutuksiltaan merkittävät ominaisuudet pitää kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti.
- Yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä ilmaisuja on syytä välttää.
- Markkinoinnissa on syytä käyttää vain sellaisia termejä, joita asiakkaat ymmärtävät. Markkinoinnissa käytettyjä ilmaisuja arvioidaan sen mukaan, miten kuluttajan voidaan olettaa ymmärtävän ilmaisujen sisällön. Jos ilmaisut voidaan ymmärtää monellakin tavalla, niistä kannattaa luopua.
- Väitteet pitää täsmentää.
- Ympäristöystävällinen-sanaa tai vastaavia yleistäviä (vihreä, luontoystävällinen, eko-tuote) sanoja voi käyttää vasta, kun on todella perusteellisesti selvittänyt tuotteen koko elinkaaren. – – Yleisen ympäristöväittämän tueksi pitää löytyä selvitys, joka koskee tuotteen koko elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.
^ Kuopion Energia on kuvannut kaukolämpöään mm. ”ympäristölle lempeänä” ja ”vuoden ympäristötekona” ja ”ekokaukolämpönä”. Ruutukaappaus Alman asiakasreferenssisivulta.
Toisessa kuvassa Lempeä Lämpö -yhtiön Facebookissa ja Instagramissa julkaisema kaukolämpömainos tammikuulta 2024.
2. “Bioenergia on päästötöntä”
Tutkijat ovat tästä eri mieltä.
Esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli on varoitellut hakkuista, jotka ovat monin paikoin kasvaneet puuntuotannollisen kestävyyden tason yli. Paneeli toteaa 18.6.2024 julkaisemassaan kannanotossa, että “puun polttamisesta on siirryttävä kiireesti polttoon perustumattomiin ratkaisuihin.”
Myös EU:n ilmastopaneeli on ilmaissut huolensa lisääntyvästä bioenergian käytöstä, joka vaarantaa Euroopan hiilinielut. Paneelin mielestä puupohjaisen bioenergian käyttöä on rajoitettava, jotta EU voi saavuttaa ilmastotavoitteensa.
Kuten muun muassa Tilastokeskuksen ja hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaisemista päästökerrointaulukoista voi tarkistaa, energiapuun hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti enemmän kuin nolla.
Kaikilla yleisimmillä puupolttoaineilla on jopa korkeampi CO2-oletuspäästökerroin kuin juuri millään fossiilisella polttoaineella.
Eli jos vaikkapa kännykän lataamiseen tai asunnon lämmittämiseen tarvittava energia tuotetaan puuta polttamalla, tästä aiheutuu tutkijoiden mukaan tuhdimmat hiilipäästöt kuin jos se energia olisi tuotettu maakaasulla, polttoöljyllä tai kivihiilellä.
Kuluttaja-asiamiehen ympäristömarkkinointiohdeiden mukaan “sellaisiin ympäristövaikutuksiin ei pidä vedota, joista on olemassa ristiriitaisia tutkimustuloksia”.
^ Väre ei kertomansa mukaan kuormita luonnonvaroja tai aiheuta CO2-päästöjä.
3. “Bioenergia on hiilineutraalia”
Selvitystemme perusteella ”hiilineutraali” on yksi yleisimmästä adjektiiveista, joilla bioenergiayhtiöt kuvailevat toimintaansa ja tuotteitaan. Useimmat yhtiöt eivät perustele tätä mitenkään (ks. kohta 1).
Tutkijat ympäri maailman ovat vuosia sanoneet muuta. Tästä lisää kohdissa 4 ja 10.
Oheinen esimerkkikuva on Oulun Energian advertoriaalista eli uutisjutulta näyttävästä mainoksesta, jonka yhtiö julkaisi Kaleva-lehdessä maaliskuussa 2021. Sana ”hiilineutraali” mainitaan tässä mainoksessa eri johdoksina 25 kertaa.
4. “Bioenergia on hiilineutraalia / päästötöntä, koska poltetun puun CO2-päästöt sitoutuvat puihin toisaalla.”
Muun muassa Kuopion Energia (jonka sivuilta oheinen kuva) “perustelee” hiilineutraaliusväitteitään väittämällä, että bioenergian tuotannosta syntyvät CO2-päästöt sitoutuvat puihin ja kasveihin jossain tarkemmin määrittelemättömässä “toisaa”-nimisessä paikassa. Väitteen “perustelu” näyttää perustuvan oletukseen, että jossain “toisaalla” kasvaa puita tai muuta kasvillisuutta tarpeeksi paljon ja nopeasti suhteessa siihen, miten paljon puuta poltetaan.
“Maankäyttösektorin hiilinielun romahdus” lienee tuttu sanapari jokaiselle, joka on vähänkin seurannut ympäristöuutisointia viimeisen parin vuoden aikana Suomessa. Luonnonvarakeskuksen vuonna 2022 julkaisemien tietojen mukaan maankäyttösektori, johon metsät kuuluvat, muuttui Suomessa ensimmäistä kertaa ilmastonmuutosta hillitsevästä hiilinielusta päästöjen lähteeksi.
Maankäyttösektoriin kuuluvat metsien lisäksi mm. viljelysmaat, ruohikkoalueet ja rakennetut alueet, mutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen perusteella hiilinielun romahdus johtui ennen kaikkea metsiin liittyvistä syistä. Hakkuumäärät olivat kasvaneet ennätyskorkeiksi, ja samaan aikaan metsien kasvu oli hidastunut.
Tutkijat ovat varoitelleet vastaavasta kehityksestä muissakin maissa, mutta erityisesti Suomi on noteerattu maailmalla varsinaisena liikahakkuiden mallimaana. Esimerkiksi 15.10.2024 brittilehti The Guardian julkaisi aiheesta jutun, jonka otsikko kääntyy suomeksi näin:
Mitä maailmalle tapahtuu, jos metsät lakkaavat sitomasta hiiltä? Kysykää Suomelta.
Suomessa hakatusta puusta 60 prosenttia päätyy poltettavaksi. Osuus on kasvanut huomattavasti vuosituhannen vaihteen 48 prosentista, ja Luken mukaan kasvu selittyy lämpö- ja voimalaitosten käyttämillä puupolttoaineilla.
Jos kaukolämpömainosten sijasta uskomme tutkijoita ja uutismediaa, lienee siis silkkaa “puuta heinää”, että jossain “toisaalla” kasvaisi tarpeeksi puuta ja heinää sitomaan niin paljon hiilidioksidia kuin tällä hetkellä tuotamme.
Ja vaikka jokin yhtiö voisi todistaa, että kaikki sen tuottamat päästöt tietyllä aikavälillä poistuvat ilmakehästä kasvillisuuteen tai jonnekin, mielestämme olisi edelleen kyseenalaista mainostaa energian tuotantoa ”päästöttömäksi”. Tällaiseen tulkintaan päätyi Ison-Britannian mainosalan itsesääntelyelin The Advertising Standards Authority (ASA) muutama vuosi sitten Good Energy -yhtiötä koskevassa ratkaisussaan. ASA kielsi Good Energyä jatkamasta mainosta, jossa yhtiö väitti tuottamaansa bioenergiaa päästöttömäksi. ”Vaikka nuo päästöt olisi kompensoitu, se ei mielestämme tarkoita, etteikö päästöjä olisi syntynyt”, ASA totesi.
5. “Puhdas Päästötön Ekolämpö -sopimuksen mukana saat todistuksen, jolla voit osoittaa muille elämäsi suurimman ilmastoteon!”
Useat bioenergiayhtiöt lupaavat asiakkailleen jonkinlaisen todistuksen, ekomerkin tai sertifikaatin, joka “todistaa” asiakkaan “vastuullisen” kulutusvalinnan. Näin toimii muiden muassa Vaasan Sähkö, jonka sivustolta oheinen kuva.
Näistä omatekoisista ekomerkeistä kuluttaja-asiamies ohjeistaa seuraavasti:
“Kolmannen osapuolen myöntämä ympäristömerkki antaa yksiselitteisen ja luotettavan kuvan tuotteen ympäristöominaisuuksista. Niitä on syytä käyttää omatekoisen ympäristömerkin sijaan. Markkinatuomioistuin kielsi ratkaisullaan 2001:009 yrittäjää käyttämästä omaa, yhtiön itsensä kehittämää merkkiä. Merkin avulla yhtiö korosti markkinoinnissa ympäristöarvoja perusteettomasti, vaikka sen markkinoimaa toimintaa ei voinut pitää erityisenä ympäristöä säästävänä.”
6. “Olemme hiilineutraaleja / hiilinegatiivisia vuoteen XXXX mennessä.”
Moni yhtiö on kertonut “tavoitteistaan” tai “suunnitelmistaan” pienentää toimintansa (jo nyt lähes olematon) ympäristökuormitus nollaan tietyn ajan kuluessa. Harvempi on avannut tarkemmin suunnitelmiaan tavoitteen saavuttamiseksi.
Joidenkin yhtiöiden markkinoinnissa tällaiset epämääräiset visiot ja unelmat esitetään lupauksina tai faktoina: esimerkiksi Tampereen Energia on verkkosivuillaan ja muissa markkinointikanavissaan toistuvasti perustelematta ilmoittanut toimintansa muuttuvan hiilinegatiiviseksi vuoteen 2040 mennessä.
Yhtiön verkkosivuja tarkemmin tutkimalla käy kuitenkin selväksi, että hiilinegatiivisuusvision tiellä on vielä monta ratkaisematonta ongelmaa.
Vattenfall markkinoi itseään samaan tyyliin pari vuotta sitten – eikä selvinnyt kuluttaja-asiamiehen syynistä puhtain paperein.
”Mainoksen pääviesti ympäristöystävällisyydestä ja paremmasta tulevaisuudesta ei voi perustua mielikuvien maalailuun. Jos markkinoidaan yrityksen tavoitteita, se on tehtävä selväksi, eikä tavoitteita voi esittää faktoina”, kuluttaja-asiamies linjasi kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedotteessa 15.12.2022.
Muutama yhtiö on perustellut meille päästöttömyys-, hiilineutraalius- ym. väittämiään sillä, että yhtiössä kehitetään paraikaa uusia, polttoon perustumattomia teknologioita, jotka tulevat käyttöön lähivuosina. Kuulostaa kivalta, mutta keskeneräiset projektit eivät riitä perusteeksi väittää, että toiminta olisi ympäristöystävällistä jo nyt.
7. ”Uusiutuva eli ympäristöystävällinen”
Jotkin yhtiöt luovat markkinointipuheillaan sellaisen mielikuvan, että ympäristöystävällisyys olisi itsestään selvästi jokaisen uusiutuvan energialähteen ominaisuus.
Esimerkiksi Neve, jonka sivuilta oheinen ruutukaappaus on, toimii näin kertoessaan ensin käyttämiensä polttoaineiden alkuperästä ja väittäessään seuraavaksi, että ”näin ollen tuotanto on hiilineutraalia ja ympäristöystävällistä”.
Samaa näytti yrittävän Tampereen Energia kirjeenvaihdossamme lokakuussa 2024, kun pyysimme yhtiötä lopettamaan harhaanjohtavat väittämät markkinoinnissaan (ei lopettanut). Yhtiön johtotehtävissä toimiva henkilö kirjoitti meille tuolloin: ”Olemme tarkkana biogeenisen hiilidioksidin kommunikoinnissa, mutta ainakin toistaiseksi se lasketaan uusiutuvaksi.”
Olemme kyllä tietoisia siitä, että biomassa lasketaan uusiutuvaksi. Muuta emme ole väittäneetkään. Se, että energiamuoto kuuluu uusiutuvien kategoriaan, ei kuitenkaan vielä tee siitä hiilineutraalia.
EU:n uusiutuvan energian direktiivissä (2009/28/EC) metsäbiomassa (jota on esimerkiksi energiapuu) kieltämättä löytyy samalta uusiutuvan energian lähteiden listalta kuin vaikkapa tuuli- ja aurinkovoima.
Bioenergia kuuluu samaan kategoriaan myös Suomen lainsäädännössä. Juuri tähän luokitukseen liittyvät kampanjamme päätavoitteet, joista kerromme Usein kysytyt kysymykset -sivulla.
Mutta jos haluaa tietoa metsäbiomassan todellisista ympäristövaikutuksista, kannattaa bioenergiamainosten sijasta perehtyä vaikkapa asiantuntijalähteisiin, joihin olemme viitanneet tämän sivun kohdissa 2–4 sekä 7.
Puun uusiutuminen on varsin hidasta. Kasvupaikasta ja puustosta riippuen kestää vuosikymmeniä ja usein yli satakin vuotta ennenkuin metsän hiilivarasto on taas palautunut ennalleen. Jos haluamme välttää sen täydellisen katastrofin, joka meitä tutkijoiden mukaan uhkaa jo tällä vuosisadalla, hiilinieluille olisi käyttöä jo nyt eikä vasta sadan vuoden päästä.
Lisäksi, metsään kuuluu puiden lisäksi paljon muutakin elämää: lintuja, nisäkkäitä, hyönteisiä, sammalia, kukkia, sieniä ja niin edelleen. Hälyttävän suuri osa kaikesta tästä elämästä on vaarassa kadota lopullisesti. Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnin mukaan n. 12 prosenttia Suomen lajeista oli tuolloin uhanalaisia, mihin oli vaikuttanut merkittävimmin metsäelinympäristöjen muutokset – etenkin liialliset hakkuut.
Jos jokin laji kuolee sukupuuttoon, se ei siitä enää uusiudu.
8. ”Energiaviraston alkuperätakuu sen todistaa: olemme vihreitä ja hiilineutraaleja”
Osa energiayhtiöstä viittaa Energiaviraston alkuperätakuuseen niin kuin kyseinen takuu osoittaisi todeksi minkä hyvänsä ilmasto- ja ympäristöväitteen, jonka yhtiö ikinä keksiikin.
Esimerkiksi Lappeenrannan Energia käyttää tätä taktiikkaa mainoksessa, josta oheinen ruutukaappaus on: ”(Vihreä Energia) ei kuitenkaan ole pelkkä korulause, vaan lakisääteisesti alkuperätakuuvarmennettu tapa tuottaa lämpöenergiaa. (Lakia energian alkuperätakuusta) valvoo Energiavirasto. Meiltä Vihreän Kaukolämmön tilaava yritys saa vuosittain lähetettävän todistuksen, josta ilmenee yrityksen käyttämän vihreän kaukolämmön määrä. Todistuksella yritys voi viestiä ympäristöteostaan niin asiakkailleen kuin henkilökunnalleenkin”.
Tällä mainoksella Lappeenrannan Energia sekoittaa perusteettomasti Energiaviraston alkuperätakuun itse keksimiinsä väitteisiin tuotteensa ”vihreydestä”. Otteen viimeisessä virkkeessä yhtiö koettaa harhauttaa vielä yritysasiakkaansakin hehkuttamaan Vihreää Kaukolämpöä ”ilmastotekona”, johon Energiavirasto muka jotenkin liittyy.
Energiaviraston alkuperätakuu ei ole mikään osoitus energiatuotteen vihreydestä eikä käyttäjänsä ympäristöteoista. Alkuperätakuu toimii nimensä mukaisesti takuuna energian alkuperästä; se ei kerro eikä yritä kertoa mitään varmentamansa energian ympäristövaikutuksista.
Varmistimme tämän kysymällä asiaa Energiavirastosta. Virastosta vastattiin meille seuraavasti:
“Alkuperätakuu on sähköinen asiakirja, joka toimii näyttönä siitä, että tietty energiaosuus tai -määrä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä, ydinvoimalla, tehokkaalla yhteistuotannolla tai hukkalämmöstä tai – kylmästä. Alkuperätakuu ei siis itsessään ota kantaa millään tavalla energian päästöttömyyteen, hiilineutraaliuteen tai ympäristöystävällisyyteen.”
9. ”Bioenergia syntyy metsäteollisuuden ’sivuvirroista'”
Nämä väitteet ovat tuttuja niin energiayhtiöiden kuin niiden etujärjerjestön Bioenergia ry:nkin viestintäkanavista. Esimerkkinä oheinen ruutukaappaus on Bioenergia ry:n verkkosivustolta.
Yhtiöiden ja alan edunvalvojien mukaan Suomessa tuotetaan bioenergiaa polttamalla metsäteollisuuden sivuvirtoja tai -tuotteita, eli puuta, jolle muulla teollisuudella ei ole käyttöä. Sivuvirtoja ovat esimerkiksi risut, puru, kuori ja jätepuu. Harva yhtiö myöntää polttavansa ainespuuta.
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja on selvitellyt näiden väitteiden paikkansapitävyyttä vuodesta 2023 lähtien vierailemalla 25 energiapuuterminaalissa sekä bioenergialaitoksella. Sama näky on toistunut kohteesta toiseen: kasoittain paksuja runkoja, joista iso osa on näyttänyt ainespuulta niin kampanjoitsijoiden kuin kampanjan apuna toimineiden metsäasiantintijoiden mielestä.
Useimmista kohteista kampanja on löytänyt myös muun muassa haapaa ja lahopuuta, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja jotka metsäteollisuuden omienkin sääntöjen mukaan pitäisi jättää metsään.
Monien muidenkin tahojen hankkimat tiedot siitä, millaista puuta biovoimalaitoksissa nykyään palaa, ovat ristiriidassa energia-alan sivuvirtapuheiden kanssa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan viidennes raakapuusta eli suoraan metsästä käyttöön päätyvästä runkopuusta käytettiin viime vuonna suoraan energiantuotantoon. Metsäteollisuus ry on ilmaissut huolensa siitä, että jalostuskelpoista puuta on päätynyt aikaisempaa enemmän polttoon.
Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan lisäksi myös Greenpeace on tänä vuonna julkaissut tietoja, joiden mukaan Lapin ikimetsistä hakatut, jopa 200–400-vuotiaat rungot on viety metsästä energiayhtiöiden (Inergia, Laania ja Neve) polttopinoon. Tapauksista on uutisoitu suht luotettavina pidetyissä uutismedioissa, eivätkä tapauksiin liittyvät energiafirmat ole tietääksemme kiistäneet näitä tietoja.
Kun Helsingin Sanomat 25.1.2025 uutisoi Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan julkaisemista energiapuukuvista, valtion omistaman metsäalan asiantuntijayrityksen Tapio Oy:n johtava asiantuntija sanoi jutussa, että jalostuskelpoisen puun päätyminen polttoon on nykyään alalla ”yleisesti tunnustettu fakta”.
Bioenergia ry. on “perustellut” sivuvirtaväitettään muun muassa sillä, että “Suomessa ei kasvateta erikseen energiapuuta”. Tämä ei mielestämme millään logiikalla toimi sivuvirtapuheiden todisteena.
Sinänsä pitää varmasti paikkansa, että esimerkiksi niitä Lapin ikimetsistä hakattuja puita ei kukaan alkanyt 1600-luvulla kasvattaa siksi, että ne voitaisiin 2020-luvulla polttaa kaukolämmöksi. Mutta tämä tuskin sopii todisteeksi sivuvirtaväitteille.
Sivuvirtaa ei mielestämme ole 200–400-vuotiaan puun runko, joka on kärrätty hakkuualueelta suoraan kaukolämpöyhtiön polttoaineeksi.
10 ”Sen ja sen direktiivin ym. sääntöjen perusteella laskemme biomassan nollapäästöiseksi”
Tämä argumentti se on noussut esille kirjeenvaihdossamme muutaman energiayhtiöden kanssa, kun olemme antaneet niille palautetta harhaanjohtavasta markkinoinnista. Julkisissa markkinointikanavissa sitä ei ole pahemmin näkynyt päästöttömyysväitteden yhteydessä.
Pitää paikkansa, että biomassan kuten puun polton CO2-päästöt lasketaan ja raportoidaan energiasektorilla nollana. Tämä johtuu kansainvälisistä kasvihuonekaasujen laskenta- ja raportointisäännöistä, joiden mukaan biomassan hiilidioksiditaseet määritellään varastonmuutoksilla eikä ilmakehään pääsevillä tai sieltä poistuvilla päästöillä. Niinpä metsästä hakkuissa poistunut hiili lasketaan päästönä maankäyttösektorilla raportoitavaan ”hoidettu metsämaa” -luokkaan, eikä energiayhtiöiden tarvitse laskea ja raportoida sitä hiilimäärää, joka voimalaitosten piipuista tupruaa.
IPCC (ks. FAQ, Q2), jonka sääntöihin kyseinen laskutapa perustuu, ynnä muut tiedeyhteisöt Suomessa ja muualla ovat toistuvasti korostaneet, että puu ei ole hilineutraali energialähde eikä sitä pitäisi kohdella sellaisena.
Lienee ymmärrettävää, että bioenergiaa markkinoidaan yleensä vain päästöttömänä, hiilineutraalina tai muuten ympäristöystävällisenä, jättäen kertomatta selvästi, millaisella matematiikan perusteella näin väitetään. Hiilijalanjäljestään huolestunut kuluttaja tuskin innostuisikaan, jos hänelle ymmärrettävästi avattaisiin puubiomassan laskennallisten ja todellisten päästöjen välistä kuilua tyyliin:
”Puun poltosta kyllä aiheutuu valtavat päästöt verrattuna mihin tahansa energialähteeseen, mutta paperilla päästömme näyttävät olemattomilta johtuen tämänhetkisistä laskenta- ja raportointikäytännöistä, joita tuhannet ilmastotutkijat ympäri maailman pitävät järjettöminä.”
Kuluttaja-asiamiehen ympäristömarkkinointiohjeissa lukee: “Tuotteen ympäristövaikutuksiltaan merkittävät ominaisuudet pitää kertoa selkeästi ja yksiselitteisesti”.
Nollapäästöisyys ei ole biopolttoaineen ominaisuus, vaan ainoastaan päästöraporteissa näkyvä numerosarja. Eivätkä nämä numerot mitätöi sitä faktaa, että päästöjä syntyy, paljon, ja ne myös näkyvät toisessa raportissa.
Kuluttajansuojalain 2 luku puolestaan sanoo muun muassa, että ”markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.”
Jos laskennalliseen kikkailuun perustuvat mutta ilman selkeitä perusteita julkaistut päästöttömyysväittämät eivät ole harhaanjohtavaa markkinointia lain ja siitä sovellettujen pelisääntöjen tarkoittamalla tavalla, mikäköhän sitten olisi?