Ei polteta tulevaisuutta -kampanja on käynyt kuvaamassa energiapuuterminaaleja ja bioenergialaitoksia Itä-Suomessa. Kampanja pitää huolestuttavana mm. terminaalien kasvavaa määrää ja kokoa. Energiapuun korjuu lisääntyi Etelä- ja Pohjois-Savossa 2024 selvästi, vaikka koko maassa määrä väheni hieman. Kaikista Itä-Suomen kohteista löytyi myös sellaista puuta, jota moni energiayhtiö ei myönnä polttavansa.

Ei polteta tulevaisuutta -ympäristökampanja on tänä kesänä jatkanut energiapuuterminaalien ja bioenergialaitosten kuvauksia ja kartoituksia, jotka se aloitti toissa vuonna. Toukokuun 2025 lopulla kampanja vieraili yhteensä 16 kohteessa Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kampanja julkaisi valokuvia ja muuta materiaalia näistä kohteista keskiviikkona 11. kesäkuuta.

Kampanjakoordinaattori Varpu Sairisen mukaan Itä-Suomen kohteissa on ollut merkillepantavaa etenkin niiden määrä ja koko.

”Reissua suunnitellessani löysin kartalta niin monta kiinnostavaa kohdetta, että jouduimme jättämään niistä monta väliin. Uusia energiapuuterminaaleja näyttää syntyneen viime aikoina useita, ja joitakin niistä on hiljattain laajennettu. Osa terminaaleista oli sen verran uusia, että ne eivät näkyneet satelliittikuvissa”, Sairinen kertoo.

Kampanja on vuoden 2023 alusta alkaen kartoittanut tähän mennessä yhteensä 50 energiapuuterminaalia ja biovoimalaitosta eri puolilla Suomea. Suurin niistä löytyi tänä kesänä Kuopiosta.

”Kuopion Energian terminaali Kuopion Sorsasalossa on isoin koskaan näkemäni energiapuuterminaali”, Sairinen sanoo.

Haapaa hakattu paljon suositusten vastaisesti

Sairisen mukaan haapaa löytyi jokaisesta Itä-Suomen kohteesta, jossa polttopinoja päästiin läheltä tarkastelemaan (yhdestä kohteesta saatiin vain dronekuvia, joista puulajeja ei voitu tunnistaa).

Haapaa pidetään Suomen luonnon monimuotoisuuden avainlajina. Se toimii pesä- ja ravintopuuna lukuisille lintu-, nisäkäs- ja hyönteislajeille sekä kasvualustana kasveille ja sienille. Metsäasiantuntijat ja monet metsäyhtiötkin pitävät suosituksissaan haapaa puuna, joka kannattaisi säästää hakkuilta.

Itä-Suomen polttopinoissa näkyi runsaasti myös ainespuuta eli sellaista puuta, joka soveltuisi myös sellu- tai sahateollisuuden käyttöön.

”Monet bioenergiayhtiöt, esimerkiksi eteläsavolainen ESE-Energia, sekä niiden etujärjestö Bioenergia ry. korostavat polttoaineena käytettävän lähinnä muun metsäteollisuuden ’sivuvirtoja ja tähteitä’ kuten purua, hakkuutähteitä ja jätepuuta. Eli sellaista puuta, joka ei sovi muuhun kuin energiakäyttöön. Väitteet ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä olemme lähes kaikissa kohteissamme nähneet. Esimerkiksi ESE:n terminaaleista Juvalta ja Mikkelistä löysimme vinot pinot ilmiselvää ainespuuta”, Sairinen sanoo.

Energiapuun korjuu lisääntynyt Etelä- ja Pohjois-Savossa selvästi

Kampanja pitää energiapuuterminaalien kasvavaa määrää ja kokoa huolestuttavana muistutuksena siitä, että energiaa tuotetaan yhä enemmän puupolttoaineilla.

“Suomen metsät ovat jo muuttuneet hiilinielusta päästöjen lähteeksi. Meillä ei olisi varaa polttaa metsiämme nykyistä, saati yhä kiihtyvää tahtia. Puubiomassa on kaikkea muuta kuin ympäristöystävällinen polttoaine. Sen hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin esimerkiksi kivihiilen, ja hakkuut nykyisissä määrissä kiihdyttävät luontokatoa”, Sairinen sanoo.

Muun muassa Suomen ympäristökeskus pitää nykyisiä hakkuumääriä kestämättöminä, ja mm. Suomen ilmastopaneeli on vaatinut pikaista siirtymistä puun poltosta muihin energiaratkaisuihin. 

Ei polteta tulevaisuutta -kampanjan viestinnästä vastaava Jaakko Kilpeläinen pitää esimerkiksi Savon Voiman ja ESEn mainospuheita “puhtaista” ja “hiilineutraaleista” kaukolämpötuotteistaan viherpesuna.

“Tällaiset väitteet ovat samanlaista kuluttajan sumutusta kuin niillä 15 bioenergiayhtiöllä, joiden harhaanjohtavasta markkinoinnista kampanjamme viime syksynä teki ilmoituksen kuluttaja-asiamiehelle. Saatamme lähiaikoina tehdä uuden ilmoituksen, jossa olisivat mukana muiden muassa Savon Voima ja ESE”, Kilpeläinen sanoo.

Hakkuukertymätilastojen perusteella energiapuun korjuu väheni koko maassa viime vuonna hieman, mutta Etelä-Savossa se lisääntyi noin viisi ja Pohjois-Savossa reilut seitsemän prosenttia.

Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 60 prosenttia hakatusta puusta päätyy Suomessa energiakäyttöön.